Valaistujen pintojen määrä kasvaa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin, ja nykyään on enää vain harvoja paikkoja, joihin sähkövalaistus tai valohohde ei vaikuta.
Annika Jägerbrand tutkii Gävlen yliopistossa Tukholman pohjoispuolella muun muassa kestävää kaupunkikehitystä ja valosaastetta sekä sen vaikutuksia lajeihin ja ekosysteemeihin. Hän on alan vaikuttaja niin Ruotsissa kuin kansainvälisestikin ja nykyisin työn alla on standardointi, joka näyttää päättäjille suunnan suojelunarvoisen luonnonympäristön valaistukseen.
Historia toistaa itseään
1900-luvun alussa kysymys kaupunkivalaistuksen lisääntymisestä oli yhtä ajankohtainen kuin nykyäänkin. Annika näyttää lehtileikettä viime vuosisadan vaihteesta, jolloin sähkökatuvalot alkoivat valaista Tukholmaa.
– Kuten huomaamme, valon määrä haluttiin pysyvän »yhtä kirkkaana kuin päivällä«. Monet näistä tiedostamattomista uskomuksista hallitsevat ajatteluamme vielä tänäkin päivänä, sata vuotta myöhemmin. Nykyään pelkästään Tukholman kaupungissa on 150 000 valonlähdettä, ja määrä kasvaa vuosittain. Kun uusia alueita ja teitä rakennetaan, valaistu alue yleensä kasvaa, minkä seurauksena häiriövalo vaikuttaa negatiivisesti luontoon ja lajeihin.
Suuri osa ongelmasta on yhteisten ohjeiden tai rajoitusten puuttuminen optimaaliselle ja oikeanlaiselle valolle sekä ihmisille että eläimille. – Meillä ei ole esimerkiksi standardeja, jotka estävät valon heijastumisen horisonttiviivan yläpuolelle lukuun ottamatta tievalaistusta, jota säännellään jossain määrin. Se on outoa, sillä se on valtavaa energian tuhlausta ja tuottaa valohohdetta ja paljon valosaastetta. Se näkyy selvästi myös satelliittikuvissa. Yleisiä kansainvälisiä ohjeita on olemassa, mutta Ruotsin päättäjät käyttävät niitä harvemmin.
Nykyään on löydettävissä laajoja vaikutuksia suuriin ryhmiin, kuten hyönteisiin, lintuihin ja lepakoihin, mutta niitä ei vieläkään nosteta tarpeeksi esiin valaistuksen yhteydessä ja vaikutusten välttämiseksi. Annika Jägerbrand on Gävlen yliopiston biologian apulaisprofessori ja yliopistonlehtori
Kysymys valosaasteen ekologisista seurauksista otettiin vakavasti esille 2000-luvun alussa. Ensimmäiset tutkimukset eivät kuitenkaan perustuneet näyttöön vaan enemmänkin havaintoihin.
– Koska mitattavia tutkimuksia ei tehty, on tulosten julkaiseminen ja vertailu vaikeaa. Nykyään on löydettävissä laajoja vaikutuksia suuriin ryhmiin, kuten hyönteisiin, lintuihin ja lepakoihin, mutta niitä ei vieläkään nosteta tarpeeksi esiin valaistuksen yhteydessä ja vaikutusten välttämiseksi.
Asiassa eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan selkeitä kynnysarvoja ja parempaa ymmärrystä sähkövalon vaikutuksista eri lajeihin pimeässä.
– Kansainvälisissä keskusteluissa painopiste on helposti astronomisessa valosaasteessa ekologian sijaan. Nämä eivät kuitenkaan ole aivan samantyyppisiä tapahtumia. Tähtitieteilijät keskittyvät ylöspäin heijastuvaan valoon ja matalampien värilämpötilojen käyttöön. Ekologiassa on tärkeämpää, että varsinkaan herkissä ympäristöissä ei ole lainkaan valoa ja että erilaisia toimenpiteitä yhdisteltäisiin vaikutuksen vähentämiseksi yleisesti. Tähän emme ole vielä päässeet.
Ohjaus kolmannen osapuolen tiedoilla
Nykyään on olemassa tekniikkaa, joka tukee sähkövalon käytön vähentämistä, ja kolmannen osapuolen tietoon perustuvalla ohjauksella voidaan välttää ekologisesti herkkiä ajanjaksoja. Valaistusta voidaan säätää kuoriutumisjaksojen mukaan ja muuttolintujen ollessa aktiivisia tai lämpötilaan perustuen. Esimerkiksi hyönteiset eivät ole koko ajan aktiivisia, ja hyvin vähän aktiivisia lämpötilan ollessa alle kymmenen astetta.
– Nykyään on saatavilla paljon luotettavaa tietoa, jos haluaa välttää tiettyjen ryhmien häiritsemisen. Kaikki valaistus on meitä ihmisiä varten, ja meidän on muutettava lähestymistapaamme ja myönnyttävä kompromisseihin siitä, että ulkotilat olisivat maksimaalisesti valaistuja ympäri vuorokauden. Lisäksi monia meistä häiritsee makuuhuoneisiin heijastuva valo, joten huomioivammalla valosuunnittelulla voisi olla useita etuja.
Valaistus on kuitenkin asia, joka koskettaa. Siinä missä kansalaiset haluavat usein lisää valaistusta ja kirkkaampia ulkoympäristöjä esimerkiksi talojen ympärille tai kävely- ja pyöräteiden varrelle, ekologit haluavat suojella suojeltuja lajeja ja luontoa.
– Ekologille kyse on sen pohtimisesta, miten elinympäristöt voidaan säilyttää luonnollisesti pimeinä. Siksi tarvitsemme tällä hetkellä lisää tutkimusta hyvän tasapainon ja huomioivamman valaistuksen löytämiseksi eläimille ja luonnolle, Annika Jägerbrand päättää.
Tämä artikkeli on osa kolmesta artikkelisarjassamme "Bioinclusive Lighting" - valaistusratkaisut, jotka vastaavat ihmisten valontarpeeseen tasapainossa ekosysteemin kanssa. Seuraavassa artikkelissa tapaamme RISE:n tutkijan Maria Nilsson Tengelinin, joka kertoo kenttätutkimuksesta, johon Fagerhult osallistui.
Aiheeseen liittyviä uutisia
Fagerhult puolittaa CO₂-päästönsä – vähennystä 49 % vuodesta 2021
Materiaalivalinnat, tuoteinnovaatiot, uudelleenkäyttöaloitteet ja systemaattinen analyyttinen lähestymistapa ovat Fagerhultin ilmastovaikutusten vähentämisen perusta. Viidessä vuodessa CO₂-päästöjen kokonaismäärä on vähentynyt 49 prosenttia – mikä ylittää reilusti yrityksen omat tavoitteet. Resurssien järkevä käyttö on ollut Fagerhultin 80-vuotisen historian kulmakivi, ja se ohjaa yritystämme edelleen. Vuodesta 2021 lähtien tämä työ on saanut entistäkin terävämmän fokuksen ja suunnan selkeillä hiilidioksidipäästötavoitteilla, pitkän aikavälin suunnitelmilla ja kattavalla elinkaariarviointeihin (LCA) perustuvalla kestävyysohjelmalla.”Tämän suuruusluokan vähennys näin lyhyessä ajassa osoittaa, että järjestelmällisellä työllä on todella vaikutusta. Se on monien suurten – ja pienten – aloitteiden tulos, joissa jokainen parannus edistää kokonaisuutta”, sanoo Fagerhultin kestävän kehityksen asiantuntija Josefin Carlsson. Fagerhultin CO₂-päästöt ovat vähentyneet 49 prosenttia vuoden 2021 tasoon verrattuna. Monta aloitetta – yksi yhteinen suunta Menestyksen taustalla on sarja strategisia päätöksiä tuotekehityksessä ja prosesseissa. Työtä on tehty useilla rinnakkaisilla alueilla noudattaen periaatetta, jossa monet pienet asiat yhdessä tuottavat merkittävän vaikutuksen.”Innovaatiot ja ympäristöllisesti kestävät ratkaisut ovat todella merkityksellisiä asiakkaillemme ja vähentävät päästöjä koko arvoketjussa – ei vain omassa tuotannossamme”, lisää Josefin Carlsson. Josefin Carlsson, Fagerhultin kestävän kehityksen asiantuntija, Habo Suurin vaikutus näkyy käyttövaiheessa, jossa päästöt ovat vuodesta 2021 lähtien vähentyneet tasaisesti noin 200 000 CO₂e-tonnia – vähennystä 49 prosenttia. Samaan aikaan luokan Scope 1 ja 2 päästöt ovat vähentyneet 60 prosenttia vertailuvuoteen verrattuna. Kestävä kehitys käytännössä Ratkaiseva tekijä tämän edistyksen taustalla ovat monet rinnakkaiset aloitteet, joissa materiaalivalinnat ovat keskeisessä osassa.Vuodesta 2025 lähtien suurin osa valaisimista, joiden rungot on valmistettu puristetuista alumiiniprofiileista, sisältävät jopa 75 prosenttia kierrätysmateriaalia. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 225 CO₂e-tonnin ympäristösäästöä.Vuonna 2025 Fagerhult käytti uudelleen yli sata valaisinrunkoa jokaista työpäivää kohden ReLight-aloitteen kautta. Päivittämällä nykyiset valaisimet uudella teknologialla ja pidentämällä niiden elinkaarta materiaalien ja tuotannon aiheuttama ilmastovaikutus pienenee merkittävästi. Yhteensä yli 50 000 tuotteelle on annettu uusi elämä uudelleenkäytön kautta.Tuotekehitys on myös keskeinen siirtymän edistäjä, ja monet innovaatiot ovat sekä pienentäneet ilmastovaikutusta että parantaneet energiatehokkuutta: Multilume Re:Think on vähentänyt Scope 3 -päästöjä yli 320 tonnilla hiilidioksidiekvivalenttia älykkään rakenteen ja ympäristöllisesti kestävien materiaalivalintojen avulla esittelynsä jälkeen vuonna 2021. Tämä vastaa 1 300 puun istuttamista ja kasvattamista kymmenen vuoden ajan. Twin Dual Driver on vähentänyt liitäntälaitteiden ilmastovaikutusta 49 prosentilla tehokkaamman elektroniikan ja parannetun materiaalikoostumuksen avulla. Wrappedin Solid Board -pahvirungon ilmastovaikutus on jopa 89 prosenttia pienempi kilogrammaa kohden verrattuna neitseelliseen alumiiniin. Gallery - products Samaan aikaan yli joka kymmenes nykyään myyty valaisin sisältää integroidun sensorin, joka auttaa vähentämään energiankulutusta käytön aikana. Keskeinen menestystekijä on pitkän aikavälin, tosiasioihin perustuva lähestymistapa.”Elinkaariarviointien perusteella olemme tunnistaneet, missä ja milloin ilmastovaikutusta esiintyy – ja millä toimilla on suurin vaikutus. Siirrämme nyt tätä tietoa eteenpäin jatkuvissa pyrkimyksissämme vähentää ilmastovaikutustamme”, totaa Josefin Carlsson lopuksi.
Fagerhult vaihtaa ledit ilmastovaikutuksen pienentämiseksi
Fagerhult toteuttaa merkittävän muutoksen, jonka tavoitteena on pienentää valaisimien ilmastovaikutusta. Vaihtamalla uusimpaan LED-teknikkaan Fagerhult vähentää myymiensä tuotteiden vuosittaisia päästöjä 2 250 CO₂e-tonnilla. ”Pieni muutos jokaisessa valaisimessa, jolla on valtava kokonaisvaikutus”, sanoo Fagerhultin kestävyysjohtaja Niclas Thulin. Päätös valaisimien LED-tekniikan korvaamisesta on strateginen ja tehty johtotasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtaosa Fagerhultin sisävalaisin-valikoimasta varustetaan uusilla ledeillä, joissa on uusimman sukupolven Flip Chip -teknologia. Tämä muutos parantaa tehokkuutta ja pienentää energiankulutusta 5–10 prosentilla valaisinmallista riippuen. Pieni muutos, jolla on suuri vaikutus ”Onnistuneet kestävyystoimet edellyttävät keskittymistä oikeisiin asioihin. Kaiken kaikkiaan 85 prosenttia Fagerhultin koko arvoketjun ilmastovaikutuksesta – toisin sanoen Scope-päästöluokista 1-3 – tulee tuotteidemme käyttöön liittyvästä energiankulutuksesta. Jos pystymme parantamaan tehokkuutta ja vähentämään sähkönkulutusta merkittävässä osassa tuotevalikoimaamme, sillä on suuri vaikutus”, sanoo Niclas Thulin. Pidennetty käyttöikä 50 000 tunnista 100 000 tuntiin, muuttumattomalla ja korkealaatuisella valolla koko käyttöiän ajan. ”On aina vaikea ennustaa tarkalleen, kuinka paljon muutos tuo säästöjä, sillä useat tekijät vaikuttavat asiaan. Mutta käyttämällä vuoden 2025 tietoja – kuinka monta valaisinta myimme ja mille markkinoille – ja olettaen, että niitä käytetään keskimäärin 50 000 tuntia ilman valonohjausta, arvioimme potentiaalisiksi säästöiksi noin 2 250 CO₂e-tonnia vuodessa*.” Se on periaatteessa kokonainen metsä: ”Se vastaa suunnilleen hiilidioksidimäärää, jonka 90 000 puuta sitoo vuodessa**. Siksi tällä muutoksella voi olla merkittävä vaikutus sekä omiin että asiakkaidemme ympäristöpanostuksiin.” Pieni LED‑päivitys voi vähentää päästöjä noin 2 250 CO₂e‑tonnia vuodessa – mikä vastaa hiilidioksidimäärää, jonka 90 000 puuta sitoo vuosittain. Kaksi kertaa pidempi käyttöaika Muutos tarjoaa myös muita kestävän kehityksen etuja. Valaisimien käyttöaika tuplaantuu 50 000 tunnista 100 000 tuntiin. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa resurssien, kuten raaka-aineiden ja muiden materiaalien, kulutuksen vähenemistä. Se tuo myös taloudellisia etuja asiakkaillemme, jotka voivat tehdä turvallisen ja kannattavan investoinnin energiatehokkaaseen valaistukseen, jonka käyttöikä on pidempi. Tämä uusi teknologia tuo kaikkiin valaisimiin myös CLO-vakiovalovirtatoiminnon, joka tarjoaa muuttumattoman ja korkealaatuisen valon valaisimen koko käyttöiän ajaksi. Yksinkertaisesti sanottuna, hyvää valaistusergonomiaa työpaikalla. Toimintaperiaate Pieni muutos, joka tuottaa suuria tuloksia – mikä tarkalleen ottaen on merkittää teknisestä näkökulmasta?”Lähestymistapamme on korvata tavalliset ledit uusimman sukupolven Flip Chip -tekniikalla. Yksinkertaisesti sanottuna Flip Chipissä on edistyneempi rakenne, jossa elektrodit ja muut kontaktipinnat on sijoitettu niin, etteivät ne estä tai vaikuta valovirtaan. Flip Chip -ledit ovat yksinkertaisesti energiatehokkaampia ja mekaanisesti kestävämpiä”, selittää Niclas Thulin.Valaisinmallit, joissa on jo tämäntyyppinen led, päivitetään uusimpaan Flip Chip -sukupolveen, kuten myös kaikki mallit, joissa aiemmin oli vakioledit. Kaikki hyötyvät Päivityksen kustannuksia ei siirretä asiakkaille kalliimpina valaisimina vaan ne rahoitetaan muutoksen tuomilla logistisilla hyödyillä. Kestävyysjohtaja Niclas Thulin tapaa asiakkaita säännöllisesti Fagerhultin Sustainability Hub -keskuksessa ja havainnollistaa, miten tietoon perustuvat valaistusvalinnat voivat tuoda sekä ilmasto- että kustannussäästöjä. ”Suuremmat ostovolyymit ja tuotenumeroiden pienempi määrä tarkoittavat, että voimme tarjota nämä lisäedut. Parempi energiatehokkuus, pidempi käyttöikä ja parempi valonlaatu, pienempi energiankulutus ja, ennen kaikkea, merkittävä ilmastovaikutus”, sanoo Niclas Thulin.”Me Fagerhultilla olemme sitoutuneet kantamaan yhteiskuntavastuumme ja tarjoamaan ratkaisuja, jotka voivat vaikuttaa sekä ilmastonmuutokseen että tulevaisuuden sähkönsaantiin liittyviin haasteisiin. Mielestämme asiakkaidemme ei pitäisi joutua valitsemaan edullisuuden ja ympäristöllisen kestävyyden välillä, kun ne molemmat ovat mahdollisia. Siitä hyötyvät kaikki.” * Maakohtaiset päästökertoimet, pääasiassa AIB-yhdistyksen (Association of Issuing Bodies) dataan perustuen.** Perustuu hiilidioksidin keskimääräiseen sitoutumiseen Ecotreen mukaan.