Liitäntälaite

Loistediodien ja led-moduulien käyttöön tarvitaan erikoisvalmisteisia liitäntälaitteita (driver=ohjain, liitäntälaite). Liitäntälaite muuttaa 230 V:n verkkojännitteen komponenteille sopivaksi. On tärkeää, että liitäntälaite on hyväksytty led-käyttöön. Useimmissa näistä liitäntälaitteista on lisäksi SELV-suojajännitepiiri (Safety Extra Low Voltage), jolloin ledejä tai valaisinta ei tarvitse suojata kosketukselta. Jotkin led-moduulit voidaan kytkeä suoraan verkkojännitteeseen. Haittapuolena on tehon lasku ja rajalliset mahdollisuudet säätää valaistusta.

Ledit toimivat pääasiassa kahdella tavalla – vakiovirralla tai vakiojännitteellä.

Vakiovirtakäytössä ledit on liitetty virtalähteeseen sarjakytkennällä.

Vakiovirtakäytössä loistediodeille syötetään vakiovirtaa, jonka suuruus on tavallisesti 350, 500, 700 tai 1050 mA. Ledit kytketään liitäntälaitteeseen (vakiovirtalähteeseen) sarjana, ja piirin jännite riippuu sarjaan kytkettyjen ledien määrästä. Kussakin ledissä on kynnysjännite, ja sarjakytkennässä ledien kynnysjännitteet lasketaan yhteen.

Vakiovirralla toimiva kolmen loistediodin downlight-valaisin tarvitsee noin 9 V:n DC-toisiojännitteen (3⊗3 V). Jos useampia valaisimia kytketään sarjaan samalla liitäntälaitteella, jännite kerrotaan valaisinten lukumäärällä.

SELV-rajoitukset valaisinstandardissa EN 60598-1: IP20-valaisimen maksimi on 60 V DC, ja tätä korkeammissa kotelointiluokissa maksimi on 30 V DC. Tämä koskee valaisimia, joissa ledit on asennettu niin, että niihin voidaan koskea. Jos ledit on suojattu, suurin sallittu jännite on 120 V DC. Huomioon on kuitenkin aina otettava valaisimen hyväksyntäluokitus ja suositellut liitäntälaitteet.

Vakiojännitekäytössä ledit on kytketty jännitelähteeseen rinnakkaiskytkennällä.

Vakiojännitettä käytetään yleensä paljon ledejä sisältävissä led-tuotteissa, kuten led-listoissa tai valoviivan tuottavissa led-tuotteissa. Vakiojännitteen suuruus on yleensä 8, 10, 12, 24 tai 48 V DC. Useita led-tuotteita voidaan kytkeä rinnan samaan liitäntälaitteeseen (vakiojännitelähteeseen), mikäli se kestää liitetyn kuormituksen. Kyseisessä menetelmässä on huomioitava johdinten aiheuttama jännitehäviö, joka on samaa suuruusluokkaa kuin perinteisissä pienjännitejärjestelmissä.

Käyttötavasta riippumatta on tärkeää, että liitäntälaite valitaan led-valaisimen tyypin mukaan. Myös napaisuudesta huolehtiminen on tärkeää, sillä ledit toimivat tasajännitteellä (DC). Väärin valittu tai kytketty liitäntälaite voi vioittaa siihen kytkettyjä led-valaisimia tai tuhota ne.

Valonsäätö

Ledejä voidaan säätää kahdella eri tekniikalla, amplitudimodulaatiolla (AM) ja pulssinleveysmodulaatiolla (PWM). Amplitudimodulaatio tarkoittaa ledien syöttövirran pienentämistä.

Pulssinleveysmodulaatiolla ledien syöttövirta on vakio, mutta virtaa leikataan suurella taajuudella mikä saa aikaan vaikutelman valotason laskemisesta.

Fagerhult käyttää kaikissa tuotteissa amplitudimodulaatiota.

DALI/painonappiohjaus

Useimpia DALI-liitäntälaitteisia valaisimia voidaan himmentää myös verkkojännitteelle soveltuvan jousipalautteisen painikkeen avulla. Katso lisätietoja ja kytkentäohje tuotesivuilta.

Eri liitäntälaitevalmistajat käyttävät painonappiohjauksesta eri tuotenimiä, mm. switchDIM, Touch DIM, Touch and DALI ja Switch-Control.