fagerhult_healthcare_heroimage5.jpg

Voiko hyvä valaistus kompensoida alhaisen päivänvalon saannin?

Fagerhult on selvittänyt yhdessä Lundin yliopiston kanssa valon, vireyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn välisiä yhteyksiä.

Vuonna 2002 esiteltiin uusia tutkimustuloksia, jotka vaikuttivat valotutkimukseen. Amerikkalainen tutkijaryhmä oli löytänyt silmän verkkokalvolta kolmannen reseptorisolun, joka oli pitkään etsitty linkki silmän valohavaintojen ja ihmisen hormonijärjestelmän välillä. Löytö vahvisti tieteellisesti sen, minkä kaikki jo tiesivät: päivänvalo saa meidät vireämmiksi ja parantaa hyvinvointiamme. Jäljelle jäi kysymys: toimiiko keinovalo samalla tavalla, ja jos toimii, niin minkälaisella valolla on suurin vaikutus hyvinvointiimme?

Hormonitasojen mittaus

Tämän selvittämiseksi Fagerhult on tehnyt useita tutkimuksia sekä laboratoriossa että kentällä. Yhteistyötä on tehty vuodesta 2005 lähtien Lundin yliopiston ja Torbjörn Laiken kanssa. Hänet tunnetaan kansainvälisistä tutkimuksistaan valon ei-visuaalisista vaikutuksista ihmiseen. Ruotsin energiavirasto (Svenska Energimyndigheten) on ollut mukana rahoittamassa näitä tutkimuksia, koska niiden arvioidaan olevaan merkittäviä myös yleisellä tasolla.

Visuaaliset, biologiset ja emotionaaliset reaktiot

Tutkimuksissa on tarkasteltu koehenkilöiden visuaalisia, biologisia ja emotionaalisia reaktioita valon erilaisiin voimakkuuksiin ja lämpötiloihin. Miten he selviävät näkötehtävistä, kuinka heidän hormonijärjestelmänsä reagoi ja kuinka he kokevat valaistuksen puhtaasti tunnetasolla? Kortisolimittaukset ovat olleet tärkeä osa tutkimusta. Niiden avulla on voitu yhdistää kortisolin tuotanto suoraan valon määrään.

Tärkeä ympäröivä valo

Tulokset osoittavat, että epäsuorasti seinän ja katon kautta heijastuvalla ympäröivällä valolla on suuri merkitys. Ihmissilmä on tottunut saamaan pääosan valosta ympäriltään, eli taivaalta. Suoraan silmään suuntautuva valo häikäisee, jolloin pupilli supistuu ja rajoittaa silmään pääsevän valon määrää.

Ympäröivää valoa noin 100 cd/m2

Tutkimukset osoittavat, että ihmiset ovat virkeämpiä, voivat paremmin ja työskentelevät tehokkaammin, kun ympäröivän valon määrä on n. 100 cd/m². Lontoolaisella ala-asteella vuonna 2009 tehty tutkimus osoittaa, että ympäröivä valo, jonka määrä oli n. 100 cd/m², paransi oppilaiden suorituskykyä, vireyttä ja hyvinvointia. Myös keinovalo vaikuttaa siis ihmisiin positiivisesti.

Paras yhdistelmä on, kun runsas päivänvalo yhdistetään hyvin suunniteltuun valaistusjärjestelmään niin, että myös energiankulutus otetaan huomioon.

 

Fagerhultin tutkimusprojektit:

Preferred luminance distribution in working areas — T.Govén et al 2002.
The background luminance & colour temperatures influence on alertness & mental health — T.Govén et al 2007.
The influence of ambient light on the performance, mood, endocrine system and other factors of school children — T.Govén et al 2011.
The impact of lighting controls on energy consumption of lighting in classrooms — T.Govén et al 2011.
The experience of ambient light from common light sources with different spectral power distribution —
Light emitting diodes (LED) vs. 3-phosphorus fluorescent tubes (T5)
— T.Govén et al 2012.

Erilaisia tiloja