fagerhult_skola_close_14.jpg

Ympäröivän valon vaikutus vireystilaan, hyvinvointiin ja suoritustasoon

Vuonna 2002 Brown Universityn tutkija teki vallankumouksellisen havainnon. Hän löysi silmän verkkokalvolta ”kolmannen aistisolun”, joka on yhteydessä aivojemme siihen osaan, joka ohjaa vuorokausirytmiä. Tämän jälkeen tutkijat pystyivät ensimmäisen kerran tutkimaan valon vaikutuksia ihmisten biologisiin reaktioihin. Yhteistyössä Lundin yliopiston kanssa, Åhus 2007.

Visuaalinen, biologinen ja emotionaalinen vaikutus

Aikaisemmissa tutkimuksessa koehenkilöt ovat voineet arvioida valaistuksen visuaalisia ja emotionaalisia vaikutuksia. ”Kolmannen aistisolun” löytymisen jälkeen voitiin ryhtyä tutkimaan myös valaistuksen hormonaalisia vaikutuksia. Seuraavan tutkimuksen  lähtökohtana oli valaistuksen inhimillistä vaikutelmaa mittaavan VBE-indeksi. Se on ihmislähtöinen valaistuksen laadunarviointimalli, joka perustuu visuaalisten, biologisten ja emotionaalisten tekijöiden arviointiin.

Mikä on paras valaistusvoimakkuus?

Tavoitteena oli tutkia, miten ympäröivän valon määrä vaikuttaa ihmisten työskentelyyn. Vaihtoehtoina käytettiin 20, 100 ja 350 cd/m2 luminansseja seinä- ja kattopinnoilla. Edellisen tutkimuksen tavoin myös tässä tutkimuksessa eliminoitiin päivänvalo ja työskentelytasojen valaistusvoimakkuus oli kaikissa tilanteissa 500 lx. Tutkimuksessa kirjattiin koehenkilöiden visuaaliset, biologiset ja emotionaaliset reaktiot haastattelujen avulla sekä mitattiin heidän kortisoli- ja melatoniinitasot työpäivän eri vaiheissa. 

Ympäröivän valon merkitys on suuri

Tutkimustulokset osoittivat, että ympäröivän valon määrä vaikuttaa huomattavasti sekä näkötehtävään että tunne- ja vireystilaan. Positiivisimmat reaktiot saatiin tilanteesta, jossa ympäröivän valon luminanssitaso oli 100 cd/m2.  Tutkimuksessa selvisi myös, että valon värilämpötilalla ei ollut merkitystä koehenkilöiden hyvinvointiin ja suorituskykyyn. 

Lataa englanninkielinen raportti “Ympäröivän valon vaikutus vireystilaan ja hyvinvointiin”

Erilaisia tiloja