fagerhult_vbe_2.jpg

Valo ja terveys

Valo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Kuinka se tapahtuu? Ja kuinka valaistusta voidaan parantaa erilaisissa tiloissa? Tutkimukset ovat osoittaneet, että valaistus vaikuttaa konkreettisesti myös biologisiin toimintoihimme.

Verkkokalvolla on kolmenlaisia aistisoluja. Sauva- ja tappisolujen lisäksi vuonna 2002 löydettiin kolmas reseptori, joka on suoraan yhteydessä aivojemme siihen osaan, joka ohjaa vuorokausirytmiä ja biologista kelloamme. Löydön ansiosta pystyimme ymmärtämään valon ja ihmisen hyvinvoinnin välisen yhteyden. Kolmas reseptori vaikuttaa uni- ja stressihormonien, metaloniinin ja kortisolin, tuotantoon.

Valonpuute vaikuttaa negatiivisesti 

Melatoniinin tuotanto kasvaa silloin, kun valoa on vähän tai ei lainkaan (yö) ja kortisolin tuotanto lisääntyy valon myötä (päivä). Liian vähäinen valon määrä saattaa aiheuttaa lievää masennusta (SAD – Seasonal Affective Disorder), varsinkin vuoden pimeänä aikana. Sairaanhoidossa valoterapiaa on käytetty jo pitkään kaamosmasennuksen hoidossa.

Voimakkaampi ympäröivä valo auttaa voimaan paremmin

Valon visuaalinen vaikutus, eli kuinka hyvin valo auttaa meitä esimerkiksi lukemaan tai työskentelemään, on ollut pitkään keskeisellä sijalla valaistuksen tutkimuksessa ja toteutuksissa. Uuden havainnon jälkeen painopiste on siirtynyt valon biologisten ja emotionaalisten vaikutusten tutkimiseen. Fagerhult on selvittänyt useissa eri tutkimuksissa, että voimakkaampi ympäröivä valo, eli epäsuoran valon heijastuminen seinä- ja kattopinnoilta, antaa vaikutelman luonnollisesta valosta, joka edistää ihmisten hyvinvointia.

Panostus ympäröivään valoon kannattaa

Positiivisimmat vaikutukset ihmisten vireyteen, hyvinvointiin ja suorituskykyyn saadaan, kun seinien ja kattopinnan valaistusvoimakkuus on yli 300 lx ja työtasojen valaistusvoimakkuus 500 lx.  Standardin määrittämät valaistustasot  seinä- ja kattopinnoille ovat kuitenkin selvästi alhaisemmat. Fagerhultin mielestä valon positiivisten vaikutusten täysimittainen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin voimakkaampia valaistustasoja. 

Lähtökohtana ihminen ja ympäristö

Fagerhult seuraa tarkasti alan teknistä kehitystä ja asettaa tuotekehityksen lähtökohdaksi aina ihmisen ja ympäristön. Kaikki uudet ratkaisut perustuvat kokemukseen ja tarkasti dokumentoituun tutkimusmateriaaliin.  Olemme toteuttaneet tutkimusprojekteja 2000-luvun alusta yhdessä Lundin yliopiston ja professori Thorbjörn Laiken kanssa. Tutkimukset ovat tuoneet uutta tietoa oikean valaistuksen mahdollisuuksista vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin  ja energiankulutuksen vähentämiseen.

Päivärytmitutkimus

Fagerhult on osallistunut myös Boråsin sairaalassa Ruotsissa tehtävään tutkimukseen, jossa selvitetään mahdollisuuksia tukea potilaiden luonnollista biologiasta vuorokausirytmiä ja toipumista valon värilämpötilan ja voimakkuuden avulla. 

 

Erilaisia tiloja